Vierasblogi: ​Haluatko vakuuttaa? Tee infografiikka

Oletko koskaan pysähtynyt minkään kuvan eteen? Kuvan, joka saa sinut pysähtymään, johdattaa ahaa-elämyksen äärelle tai ihastuttaa esitystavallaan. 

Tällaista saa aikaan hyvä taide.

Vaikka en haluakaan verrata Caravaggiota PowerPoint-esitykseen, niin pienessä mitassa yritysviestijä voi hakea samaa efektiä infografiikoiden avulla. Infografiikka on työkalu, jonka avulla voit esittää asioita, joita pelkät valokuvat ja sanat eivät riitä aukaisemaan. Infografiikalla voi esittää kaiken.

Jonkin verran keskustellaan tällä hetkellä siitä, mitä on infografiikka.

Onko sitä esimerkiksi HS.fi:n uutisgrafiikka (missä esitetään puumaisesti esimerkiksi valtion ensi vuoden budjetin menoerät)? Kyllä. Sitä se on, vaikkakin melko vaikeaselkoista eikä aina kovin kiinnostavasti esitetty.

Me teemme asiakkaillemme arjen infografiikoita. Tuemme sanallista viestintää kuvakkeilla, jotka julkaistaan lehdistötiedotteessa, some-fiidissä, uutiskirjeessä tai mainitsemassani PowerPoint-esityksessä.

Infografiikka on datan ja näkökulman havainnollistamista. Sen avulla voit saada viestisi tehokkaasti perille, kun haluat havainnollistaa esimerkiksi syy-seuraussuhteita, mittasuhteita, tai miten joku prosessi tai asia toimii. Infografiikan avulla voit ohjata lukijan huomion yhteen ainoaan keskeiseen faktaan asiassa, joka tuntuu sekavalta vyyhdeltä.

Mutta mistä erottaa tavallisen PowerPoint-esityksen hyvästä infografiikasta?

Joskus ero on veteen piirretty viiva.

Kuvaavaa PowerPoint-esityksille on puuttuva idea esitystavasta. PowerPoint-esitykset ovat usein kokoelma ranskalaisia viivoja toteavista, ylätason käsitteistä. Netin kokoelmat huonoista infografiikoista ovat parhaimmillaan viihdyttävää luettavaa. Yhteen sellaiseen voit tutustua esimerkiksi täältä.

Olen jakanut infografiikat kahteen luokkaan käyttötarkoituksensa mukaan.

“Nopeiden infograafien” (katso kuvaa) tarkoitus on herättää kiinnostus. Saada lukijalle ahaa-elämys. Saada hänet klikkaamaan ja jakamaan kuvaketta somessa. Näyttöä on, että nopeat infografiikat tuovat tulosta. Asiakkaidemme some-postaukset ovat saaneet jakoja ja tykkäyksiä (epätieteellisen seurannan mukaan) vähintään tuplasti kuvattomiin verrattuna.

“Syvällisten infograafien” tehtävänä on pysäyttää lukija uuden äärelle. Lukija kokee saavansa uuden näkökulman asiaan, joka on hänelle kenties etäisesti tuttu. Hän ehkä harkitsee muuttavansa mielipidettään. Syvällinen infografiikka pitää sisällään pureskeltua tietoa. Eräs yrityksemme kumppaneista, infograafikko Osmo Päivinen, kuvaakin itseään “visuaaliseksi journalistiksi”. Jos googlaat kuvahaun hänen nimellään, niin ymmärrät mitä tarkoitan.

Oheiseen kuvaan on koottu näiden kahden infografiikkamallin eri ominaisuuksia. Jatketaan keskustelua niistä tämän blogin kommenttiosiossa. 

Joskus olen nähnyt kuvituksia, jotka jättävät tyhjän olon. Tyypillistä niille on, että niissä on vain havainnollistettu dataa. Mieleeni jää kysymys: “Mitä sitten?”. 

Miten sen voi välttää? Miettimällä etukäteen, mitä haluan infografiikalla sanoa. Mihin suuntaan lukijaa ohjata. Hyvässä infografiikassa on näkökulma. Tutustuttuaan infograafiin lukija tietää, mitä mieltä hän on asiasta, miten hän voi taistella hyvän puolesta pahaa vastaan. Graafi voi jopa johtaa call-to-actioniin.

Tähän voi pystyä suhteellisen vähänkin dataa sisältävä infograafi. Vai mitä mieltä olet VTT:n tai Ulkoministeriön tavasta kertoa asioistaan. 

Voit seurata myös Twitter-tiliä @alytiedote, jonne koostamme näkemiämme hyviä toteutuksia.

Jari Peltola

Kirjoittaja on Älytiedote.fi:n osakas. Hän on aiemmin toiminut mm. Kauppalehden uutispäällikkönä ja MB (Mikrobitti)- ja Tietokone-lehden päätoimittajana. Seuraa Jaria Twitterissä: @Jarkkka

Jarin kirjoitus on osa Mynewsdeskin vierasblogisarjaa. Annamme blogissamme äänen kovan luokan viestintäammattilaisille, tekijöille. Blogissa kirjoitetaan ajankohtaisista teemoista viestinnän ja markkinoinnin saralla. Voit osallistua blogiin lähettämällä kirjoituksesi osoitteeseen: monica.nyman-korhonen@mynewsdesk.com. Tervetuloa mukaan!