Journalismin tila ja tulevaisuus 2016

Mynewsdeskin Journalismin trendit 2016 –raportti on julkaistu. Tutkimuksessa haastateltiin yli 2000 toimittajaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa journalismin tilaa ja tulevaisuutta. Kysyimme Journalistin päätoimittaja Markku Lappalaiselta, miltä tutkimustulokset vaikuttavat suhteessa Suomeen.

Tutkimuksen mukaan toimittajat toivoisivat ensisijaisesti henkilökohtaista yhteydenottoa viestijältä. Tosin yhdeksän kymmenestä haluaa edelleen vastaanottaa lehdistötiedotteita sähköpostiinsa. Lappalaisen mukaan toimittajan on tärkeää saada suora yhteys parhaaseen tietolähteeseen ja kommentaattoriin. ”Tiedotteet ovat tarpeellista tukimateriaalia, mutta näkökulma asiaan ja aiheeseen halutaan määritellä toimituksissa”.

Toimittajat nostivat ajan puutteen suurimmaksi haasteekseen. Yli 75% vastaajista totesi, että toimittajan tulee tuottaa nykyään enemmän sisältöä. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi nostettiin relevanttien sisältöjen puute. Lappalainen ei usko, etteikö relevantteja aiheita olisi. ”Toimittajalla ei vain ole mahdollisuuksia keskittyä riittävän pitkiä aikoja työläisiin aiheisiin”. Ajanpuute on siis ongelma myös kotimaassa. ”Pienemmällä porukalla tehdään nykyään määrällisesti aiempaa enemmän töitä. Samalla julkaisukanavien määrä on kasvanut”, toteaa Lappalainen. Tutkimus osoitti, että uutisia jaetaan laajemmin kuin ennen. Kyselyyn vastanneet toimittajat julkaisevat sisältönsä keskimäärin kolmeen eri kanavaan.

Natiivimainontaan suhtautuminen jakaa toimittajien mielipiteitä maiden välillä. Jopa 60% toimittajista suhtautui joko positiivisesti tai neutraalisti natiivimainontaan. Tosin Pohjoismaissa natiivimainontaan ei suhtauduta niin suopeasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Lappalaisen mukaan markkinointiviestinnälliset sisällöt jakavat journalistikuntaa myös Suomessa. ”Moni on valmis hyväksymään ne realiteetteina, mutta moni haluaa pitää rajan aitoon journalismiin selkeänä”. Markkinointiviestinnän sisältöjen ja journalismin ero on Lappalaisen mukaan uskottavuuskysymys.

Toimittajat tarvitsevat työnsä tueksi yhä enemmän laadukkaita visuaalisia sisältöjä. Lähes 85% tutkimuksen vastaajista kertoi, että tarve visuaaliselle sisällölle (kuvat, videot) on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Lappalaisen mukaan tilanne on epäilemättä sama Suomessa, tosin visuaalisen sisällön tarpeen kasvaessa myös laatukriteerit ovat kasvaneet.

Kaiken kaikkiaan Lappalainen uskoo mediamaailman muuttuvan yhä monimuotoisemmaksi. ”Perinteinen media, verkkomedia ja sosiaalinen media muodostavat kokonaisuuden, jossa ammattien ja tekemisen tapojen perinteiset rajat hälvenevät. Työn tulosten jakelu ja esittämistapa muuttuvat ajan kuluessa, samoin ansainta”.

Voit ladata Journalismin trendit 2016 -raportin tästä.